Tässä blogissa ei kerrota totuuksia, vaan mielipiteitä. Näiden mielipiteiden taas toivotaan aiheuttavan keskustelua, johon myös eriävät mielipiteet ovat tervetulleita, sillä pelkkää "hyvä, hyvä"-selkääntaputtelua ei voi oikein keskusteluksi kutsua. Toisaalta koska blogin kirjoittaja ei tunne tarvetta mielistelyyn ja yltiökohteliaisuuteen, eikä näe blogin lukijaa "asiakkaana" joka on "aina oikeassa", on turha olettaa että ihastellen otan vastaan mitä tahansa huorittelua. Eriävät mielipiteet eivät siis ole paskoja tai epätoivottuja, mutta "onpas, eipäs, olet tyhmä, haiset pahalta, varmasti olet ruma/lihava/yksinäinen"-tyyliset mielipiteet ovat kaikkien ajan haaskausta. Välttäkää siis mielellään sellaisia. Luen mielelläni hyvin perusteltuja kommentteja laidasta laitaan.
Minulla ei ole mitään erityistä vakaumusta, maailmankatsomusta, ehdottomia periaatteita tai järkkymättömiä mielipiteitä. En kuitenkaan ole vastuuton ja holtiton, muiden kustannuksella ja toisten nurkissa ajelehtiva pikkurikollinen, vaikka en eläkään minkään kiveen kirjoitetun sääntökirjan mukaan. Keskustelen asioista, muodostan mielipiteeni ja elän siten mikä tuntuu minusta hyvältä ja oikealta. Vaikka moraali, hyvä ja paha, oikea ja väärä ym. ovat mielestäni häilyviä käsitteitä. Vaikka elänkin melko vakaumuksetonta elämää, kuuntelen mielelläni myös yhden totuuden ihmisten mielipiteitä, sillä haluaisin kyllä oppia ymmärtämään, mikä saa ihmisen niin varmaksi uskostaan johonkin tiettyyn asiaan. En ole siis edes ateisti, sillä mistä hitosta senkään sitten voi satavarmasti tietää. Ehkä Suuri Pääsiäispupu tarkkailee minua jatkuvasti jostain nurkan takaa ja Häneen uskomalla pääsen joku päivä suklaan ja munien taivaalliseen maailmaan. Niin ainakin haluaisin uskoa.
Ai niin, kuten kaikki "minä arvostan eniten mielipiteitä, joiden takana niiden lausuja seisoo rohkeasti omalla nimellään"-tyyppiset henkilöt jo huomasivat, kirjoitan nimimerkillä. En näe mitään syytä kirjoittaa omalla nimelläni. En kaipaa julkisuutta enkä hulluja oveni taakse. En tunne teitä ja suureen osaan en varmaan edes haluaisi henkilökohtaisesti tutustua. Miten se nimen kertominen nyt tekisi mielipiteitäni edes paremmaksi? Joutuisin ehkä sensuroimaan sanomisiani henkilökohtaisten uhkausten pelossa. Mikä ylipäätään saa ihmiset hermostumaan toisten mielipiteistä niin paljon, että pitää mennä henkilökohtaisuuksiin ja jopa turvautua väkivaltaan? Mikseivät asiat voi riidellä ja henkilöt pysyä kuitenkin ystävällisissä tai vähintäänkin kohteliaissa väleissä? Esimerkiksi voisi ottaa Päivi Räsäsen. En ole ollenkaan samaa mieltä hänen kanssaan homouteen liittyvistä asioista ja hänen lausuntonsa aiheesta ovat jopa törkeitä. Uskon hänen kuitenkin muodostaneen mielipiteensä vilpittömästi sen pohjalta, minkä hän uskoo oikeaksi. Hän tuskin itse huorittelisi muita tai toivoisi vastaväittelijöiden kuolemaa, vaikka hänen mielipiteensä tuottavatkin surua monille. Mielestäni tässä demokratiassa hänellä pitäisi olla oikeus mielipiteeseensä ilman että "äärisuvaitsevaisto" alkaa lähettämään hänelle tappouhkauksia. Sellainen on sairasta ja kamalaa.
Tähän on hyvä lopettaa ensimmäinen blogimerkintä, kun kaikkia osapuolia on tullut tasapuolisesti haukuttua. Minäkin olen hieman paska, joten älkää välittäkö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti